CoolEdit Pro 2.0 Ubuntussa

Onko se mahdotonta? Siis asentaa amerikkalaisessa tutkimusyliopistossa alkuaan kehitelty windows-ohjelma, CoolEdit Pro 2.0, linuxiin, ja saada se toimimaan siinä? No, ei mahdotonta ole, ja tätänykyä se on aika helppoakin. Kaikukoon siis hurraa kansan keskuudessa. Kyse on oikeastaan siitä, että ymmärtää mikä on homman nimi. Muuta ei tarvita. Aikanaan tämä ohjelma oli rahallisesti huomattavan arvokas, ja nykyään sen perinteitä jatketaan Corel -yhtiössä. Tämä oli myös yksi niistä audio-ohjelmista, jota saattoi ajaa jo edesmenneessä Windows Vistassa – ja vieläpä ilman minkäänlaisia paikkauksia ja virittelyjä

Musiikkibiisi Pärre Förars (AAC)

Klikkaa tästä ladataksesi ja soittaaksesi biisini Pärre Förars AAC formaatissa

Pärre Förars oli takavuosien iskelmälaulaja, joka lauleli suomalaisissa elokuvissa pehmeällä äänellään eräänlaisia suomalaisversioita lännenlauluista, kuten kultaisesta kuusta, ja preeriasta. Ei hän nyt mitenkään maatamullistavia juttuja tuonut tähän jaloon musiikin genreen, mutta eräänlaista köyhän miehen kantria se nyt kai oli kuitenkin. Huomatkaa toki, että miehellä on kuvassa päässään lierikko, joka on lähes samanlainen jollainen Tex Willerillä oli kupolinsa peittona. Pärren kehonkieli oli niukanlaista, ja tässä kohden Pärre muistuttaa ketä tahansa entisaikojen iskelmälaulajaa. Seistään jäykkänä pönöttäen yleisön edessä. Hetkuttelu ja hytkyttely alkoi vasta myöhemmin levitä iskelmälaulajien keskuuteen, ja niistä sitten taas kehittyi myöhemmin sou, jonka ensiairueena oli puolestaan Eemeli. Itse olen tuonut lännenlaulujen suomalaisgenreen uutena piirteenä lehmipojan, joka huutaa jippii, ja lasettaa samalla päräjävän pierun. Omaan versiooni liittyy vielä eräs juttu. Aikanaan eräs opiskelijapoika (en kuitenkaan minä) kävi kaverinsa kanssa Helsingissä, ja eksyi siellä Vanhalle, josta oli kehkeytynyt homoravintola. Menivät siellä baaritiskille, ja viereen hivuttautui aito homo, joka lespasi kimakalla, laulavalla äänellään: Ai, sä taidat olla uusi täällä banaanihyllyssä! Kuultuani tämän jutun Vanhan ”banaanihylly” yhdistyi siitä lähtien aina Pärreen, jonka kuvittelin notkuneen siellä usein, ja tunnelma olikin lähes täydellinen. Tässä oli tietenkin mukana runsaasti ruotsalaisvitsien vaikutusta. Lienee kuitenkin taivaan tosi, että se oikean Pärre Förarsin kanssa tällä biisillä ei ole mitään tekemistä, sillä silloin elettiin viattomuuden aikaa, ja kuka tahansa setä saattoi ottaa naapurin lapsen polvelleen hyppyytettäväksi ilman, että joutui siitä raastupaan syytettyjen penkille, ja homoista ynnä lesboista ei tiedetty yleisesti yhtään mitään. Tietenkin jotkut täti-ihmiset saattoivat asua yhdessä, eivätkä kaivanneet muiden seuraa, ja jotkut sedät seurustelivat vain toisten setien kanssa, ja kävivät heidän kanssaan usein ulkomailla, mutta entä sitten? Vain ainharvan lapsen naapurinsetä oli niin selvästi erilainen, että häntä olisi ihan yleisesti epäilty tiettyyn ritarikuntaan kuuluvaksi, ja yhteistaloudessa elävät täditkin pysyttelivät tiukasti kaapissaan. Koska olen itse ollut koko ikäni hetero, pystyn nauramaan näille asioille, mutta homona ollen asia näyttäisi ihan toisenlaiselta.

CoolEdit Pro 2.0

Kokeilujeni aikana koneessano on ollut asennettuna 64-bittiset Ubuntu 10.04 LTS, Fedora 12, Ubuntu Studio 10.04 LTS, ja Wine 1.1.42 ohjelma. Lisäksi näihin on asennettu kaikki multimediaherkut, joiden avulla aukeaa aika moni multimediaa tarjoava sivusto. Olen kokeillut CoolEdit Pro 2.0 -ohjelman asentamista Wineen kahdessa koneessa, joista toinen on kytketty nopeaan laajakaistaa, ja toinen mokkulaan. Minä todella koin tarvitsevani edeleen tätä mainiota ohjelmaa, koska yhtenä päivänä yllättäen totesin, että Windows Vistaan ei saanut enää tietoturvapäivityksiä, ja SP -paketteja ei löytynyt enää mistään. Tuntui samalta kuin minulle olisi myyty auto, ja myyjät olisivat tulleet muutaman vuoden päästä potkimaan auton romuksi. Samalla melkein jokaisessa kaupassa olevassa koneessa tuntui olevan kylkiäisenä 64-bittinen Windows 7 – vaikka monella ilmaisia hyötyohjelmia valmistaneilla ei ollut tarjota muita kuin kehitysversioita 64-bittisistä ohjelmasta windowsia varten, kuten esimerkiksi Firefox ja Thunderbird. Linuxia vartenhan 64-bittisiä versioita näistä on ollut tarjolla jo pitkään. Tässä kohtaa Microsoft on pelannut sikäli kotiinpäin, että tietenkin sillä oli tarjolla 64-bittinen ohjelmaversio Internet Explorer -selaimestaan. Microsoft pelasi omavaltaisesti Vistan ulos, ja Windows XP sai seurata kiltisti perässä. Ainakin minulle tämä pudotuspeli oli se viimeisin pisara, ja olikin jo korkea aika kehitellä konsteja, joilla voisi käyttää linuxissa joitakin windows-ohjelmia, kuten CoolEdit Pro 2.0 ja SpotiFy. Valitettavasti on vieläkin niin, että useimmat parempien äänikorttien valmistajista ovat tehneet ohjelmansa pelkästään windows-ympäristöön, ja valitettavasti on myös niin, että useimmat linuxissa tarjolla olevat äänitysten jälkikäsittelyyn tarkoitetut ohjelmat eivät toimi tarkoitetulla tavalla. Esimerkiksi GWC (Gnome Wave Cleaner) -ohjelman pitäisi poistaa kohinoita ja napsahduksia ihan samalla tavoin kuin CoolEdit Pro 2.0, mutta eipäs vaan poistakaan, vaikka niillä lienee ollut samat kehittäjät yliopistomaailmassa. Tietenkään CoolEdit Pro 2.0 -ohjelmaa ei enää myydä missään, ja ohjelmatalokin on vaihtanut usein omistajaansa, ja nykyisin ohjelman seuraajia myydään uudella nimellä. Valitettavasti Ubuntussa ohjelman panikekuvat eivät ole ihan asianmukaisia (kuten kuvastakin näkyy), mutta onneksi ohjelmaa voi käyttää myös tekstipohjaisena, ja ”opetella” ajan kanssa se, missä tärkeimmät painikkeet sijaitsevat. Toinen ongelma on se, että ohjelman äänipuolin ei toimi linuxissa moniraitatilassa, joka olisi erittäin kätevä jos se vain skulaisi. Sen voi korvata asentamalla Wineen ilmaisen Kristal -ohjelman, jota voi hyvinkin käyttää jos äänikortti on full-duplex, ja mahdollistaa juuri kuunneltavan äänen myötänauhoituksen toisella ohjelmalla. Kuten Krecord -ohjelmalla. CoolEdit Pro 2.0 ohjelmasta voi kuitenkin käyttää juuri niitä ominaisuuksia, joissa se on hyvä, kuten suhinoiden ja kohinoiden, sekä napsahdusten poistoon, ja luoda sillä erilaisia kaikuja ja kuoro-ominaisuuksia käsiteltävään äänimateriaaliin.

CoolEdit Pro 2.0 -ohjelmaa ei siis saa ostettua mistään, ja enhän minä itsekään sitä ostanut vuonna 2002, jolloin imuroin netistä ihan laillisen cooleditpro2setup.exe -asennusohjelman. Sitävastoin tuolloin netistä imuroimani, ja kuvassa näkyvä cep2reg.zip ja puhdas tekstitiedosto cooleditpro20.txt eivät olleet ihan laillisia, koska zip-tiedosto sisältää ”asennusohjelman”, jolla jo asennetulle ohjelman kokeiluversiolle annetaan käyttäjätunnus ja sarjanumero. Voi Peter Quistgard -parkaa, jonka nimi taitaa vilahdella edelleenkin siellä sun täällä, ja useimmiten laittomissa merkeissä. Vaikka ohjelma asentuukin moiteetta, ja sen voi rekisteröidä ylläolevan kuvan välineillä.

Nykyäänkin rekisteröinnin suorittavaa ohjelmaa on saatavissa, mutta suurin osa sellaisista lähteistä, että on syytä epäillä ohjelman sisältävän viruksia sun muita. Koska minun oli varmistettava ohjeideni toimivuus vielä nykyisinkin, etsin (ja löysin) lähteen, josta todennäköisesti saa puhtaita ohjelmia – vaikka eihän tämäkään mikään laillinen lähde ole. Toisaalta melkein kaikki ovat nykyisin ihan tahtomattaankin rosvoja.

Joka tapauksessa ohjelman asennus onnistuu, mutta sen käynnistyminen tyssää ylläolevassa kuvassa näkyvään kohtaan. Huomaa, että ohjelmaa ei ole vielä tässä vaiheessa ”rekisteröity”, joten se on yritetty käynnistää ”Kokeilujaksolle”. Tietenkään tässä ei ole mitään järkeä, koska ohjelmaa ei voi enää rekisteröidä mihinkään – ainakaan millekään netissä olevalle palvelimelle, koska sitä ei ole enää ollut vuosiin toiminnassa. Windowsille on suunniteltu tuhansittain ohjelmia, jotka pitäisi rekisteröidä, mutta useimmiten kunkin ohjelman tekijä on mahdollisesti jo poissa kuvioista. Netti on täynnä kuolleita ruumiita. Onneksi joillekin ohjelmille tehtiin jo aikanaan erilaisia laittomia rekisteröitymisohjelmia, ja niitä voi siten edelleenkin käyttää. Ylläolevassa kuvassa näkyy myös Cool Edit Pro 2.0 desktop -käynnistyskuvake, joka ei kuitenkaan toimi tuossa käyttämässäni, aiemmassa Wine -versiossa, mutta senhän voi poistaa, ja kopsata kuvakkeen Winen hakemistosta käynnistyspalkkiin.

Ohjelma jää siis junnaamaan ikävästi koneen keskusmuistiin, eikä kykene käynnistymään. Se pitäisi ssaada sieltä jotenkin pois. Se täytyy sammuttaa väkisin järjestelmävalvonnan kautta, ja menetelmän näet kuvassa, jossa valitaan esnin coolpro2.exe -ohjelma, ja valitaan sitten Lopeta prosessi – vaihtoehto. Sitten vain käyttämään rekisteröintiohjelmaa.

Jotta CoolEdit Pro 2.0 -ohjelman saisi käynnistymään, täytyy poistaa DirectX.xfm -niminen palikka, jonka poiston jälkeen ohjelma käynnistyi ainakin minulla kahdella eri koneella täysin ilman ongelmia. Tämä ohjelmakomponentti liittyy mitä ilmeisimmin DirectX -systeemiin, jollainen löytyy vain windowsista, sillä eihän linuxissa ole mitään DirectX -systeemiä, ja siten ohjelman ei voi odottaa suorittavan sellaisia toimintoja joita DirectX -palikoilla tehdään. Jos tämä mainittu systeemi olisi käytössä myös linuxissa, voisi CoolEdit Pro 2.0 käyttää muiden ohjelmien DirectX -osioita, kuten CakeWalkin omia laajennuksia, joka sekin on windows -ohjelma.

Rekisteröintiä ei suoriteta asennusohjelmana, vaan ihan tavallisena sovelluksena, koska ohjelmalla ei tavallaan asenneta enää mitään, vaan pelkästään muutetaan järjestelmärekisteriä, jotta ohjelma ei tivaa enää rekisteröimiskyselyjä, tai lopeta toimintaansa tietyn ajan kuluttua - ja töässähän tavallaan jäljitellään oikeaa rekisteröintiä. Tänä päivänä ei ole olemassakaan sivustoa netissä, joka tarkistaisi rekisteröintien oikeellisuuden, tai hyväksyisi niitä, tai keräisi rahaa.

Ylläolevassa kuvassa näemme kirjautumisruudun, jollaisen rekisteröintiohjelma tarjoaa, ja siihen voi helposti liittää nimen ja rekisteröintinumeron copy-paste -menetelmää käyttäen. Ohjelma yrittää nytkin rekisteröitynä käynnistyä, mutta tyssää samaan kohtaan kuin rekisteröimättömänäkin. Taas käytetään järjestelmänvalvontaa, ja keskeytetään sieltä coolpro2.exe -ohjelman ajo.

Ylläolevassa kuvassa CoolEdit Pro 2.0 on käynnistynyt, ja sitä voi ryhtyä säätämään. Kotihakemistoon kannattaa luoda Temp -niminen kansio, sillä ohjelma käyttää sitä. Todennäköisesti ohjelman moniraitasysteemi ei toimi oikein, mutta se ei haittaa, koska aika moni muu ohjelman osio kuitenkin toimii. Ohjelmalla voi aivan hyvin poistaa ääniraidalta kohinoita ja suhinoita, ja tehdä varsin monenlaisia muitakin temppuja. Summa Summarum – tämä ohjelma siis toimii linuxissa, mutta rajoitetusti, ja kun se toimii, se toimii hyvin. Itselleni tämän ohjelman mukaan saamisella linuxiin oli toki merkitystä, sillä se oli yksi niitä harvoja syitä käyttää edelleen windowsia, ja odottaa, että linuxiinkin saataisiin hyviä audio-ohjelmia. Tokihan Audacitykin on hyvä ohjelma, mutta siinä on omat rajoitteensa.