Timo Kinnunen
Särkiniementie 16 A
41
70700 Kuopio
Finland
Updated on the 26th Jan in 2007
Olen laulanut tämän c-kasettinauhalle mahdollisesti 1970-luvulla. Kun tätä laulua arvioi, on huomattava, että se on tehty aikanaan sangen huonolaatuiselle kasettinauhalle, jolla on jo nyt ikää noin 30-vuotta. Nauhaa on säilytetty kaikenlaisissa olosuhteissa, ja se on kulkenut mukanani kuin tauti, vaikka kukaan ei voisi edes laskea sitä tavaroiden määrää, jonka olen joko antanut muille, tai heittänyt pois, tai jotka ovat yksinkertaisesti kadonneet. Täytyy kuitenkin totuuden nimessä myöntää, että olen hieman myöhemmin modifioinut alkuperäisäänitystä, sillä eihän vielä 1970-luvulla tunnettu kaiun käyttöä, tai ääniraitojen uudelleenvaiheistamista sun muita. Muistan vielä, kun aikanaan Jyväskylässä opiskellessani esittelin näitä nauhojani eräälle pohjoisesta kotoisin olevalle, tulevalle yhteiskuntateoreetikolle, joka aikansa näitä kuunneltuaan nimesi ne uiluutuksiksi. Myöhemmin tämä samainen herra tärkeili useinkin televisiossa, ja antoi ohjeita päättäjille, mutta sehän olikin eräänlainen revisionistikommunisti silloin, ja sellaiset pääsivät pidemmälle kuin tavalliset, rasvanahkaiset kommarit. Se poltteli aina sellaista rispaantunutta maissipiippua, jota se oli korjaillut kaikenmaailman pakkeleilla, ja oli olevinaan erikoinen sillä tavalla. Pitkä tukka ja parta piti olla - vaikkei edes poltellut piipussaan hassista, mutta periaatteen vuoksi, nääs. Kukin koettaa olla näet erikoinen omalla tavallaan. Nyt sillä, ja muillakin kuuttakymppiä lähestyvillä. on meneillään ne viimeiset vuodet, jolloin voi vielä saada korean sulan hattuunsa, ja siksi se on varmaankin tänä päivänä ylen kiireinen mies, vaikkei YLELLÄ olekaan töissä. Tuollaiset viisi-kuusikymppiset ovat tavallaan mielisairaita, kun eivät käsitä aikansa jo menneen ohi – tai käsitä, että juuri nyt heidän tulisi totetutta ne nuoruuden vähät unelmansa, kuten tulla nettimuusikoksi tai joksikin muuksi taivaanrannan maalariksi. Pian muisti huononee, ja tulee vähintäänkin epätarkaksi, ja valikoivaksi. No, eihän nyt joikalaulujen laulaminen tee ketään kuolemattomaksi, tai paranna muistia sentin vertaa - mutta niitä hoilatessa on jotenkin sellainen perkeleellisen holja olo.
A player: Timo Kinnunen
with my owns
(someone must just put his owns)
800 MHz Duron, Kubuntu 5.10, SB Audicy Player, and Audacity