Timon omatekoisen 224 kbps ogg Vorbis musiikin kokoelma - Timo's collection of his homemade 224 kbps ogg Vorbis music samples

Infoa laatimostani mediatiedostoista

ogg Vorbis

Ogg Vorbis on niinsanottu vapaa audioformaatti, jolla voi julkaista joko puhtaita audiotiedostoja - tai jopa videoita ilman että Microsoft on heti niskassa rähjäämässä. Tätä kyseistä formaattia käytetään yleisimmin linuxissa, mutta tavataan sitä myös windowsin puolella, ja onhan jopa Windows MediaPlayeriin saatavissa koodekki näiden soittoon. Tulevaisuudessa OGG -formaattia tullaan ehkä käyttämään yhä enemmän ja enemmän muissakin käyttöjärjestelmissä, jos tekijänoikeuskiista esimerkiksi MP3 -formaatin tekijänoikeuksista ilmeisestikin vain kiihtyy, ja ennepitkää paha Microsoft ostaa kaiken. Itse olen vähitellen muuntamassa osan lauluistani nimenomaan tähän formaattiin, koska siten ainakaan Microsoftilla ei ole niihin mitään asiaa teknisessä mielessä, ja toisaalta nämä biisit eivät soi – teknisistä puutteellisuuksista johtuen – Microsoftin omilla ohjelmilla. Vaikka kyseinen yhtiö ei omistakaan MP3 -tiedostojen oikeuksia, käyttää se häikäilemättä netissä tarjolla olevaa ilmaista MP3 -musiikkia omilla jakelukanavillaan, koska mikkosoftan videotiedostoissahan ääni pakataan MP3 -muodossa, ja yhtiön MediaPlayerilla voidaan ripata audiolevyiltä musiikkia myös MP3 -muodossa. On nimittäin aiemmin käynyt niin, että osa ilmaiseen jakoon tarkoittamistani biiseistäni on siirtynyt, täysin tahtomattani, Microsoftin ostamilla saiteilla jaettavaksi. Vapaa musiikki on siis ollut kauppatavarana, vaikka olenkin tarkoittanut sen alunperin ilmaistavaraksi. Tämä kyseinen yhtiö on siis ostanut sellaista, jota silllä ei ole oikeutta jakaa missään muodossa, ja tokkopa se on itse maksanut rojaltteja MP3 -formaatin oikeuksien todellisille haltijoille. Toinen syy siihen, että itse jaan osan musiikkiani ogg Vorbis -muodossa on se, että ainakaan toistaiseksi se ei ole kovinkaan hyvin tuettu esimerkiksi älypuhelimissa, ja tuntuu hyvältä ajatella että ainakin näihin laitteisiin joka paikassa pölöttävät ihmiset jäävät loistavasta kolmensoinnun musiikistani mopen osalle, eivätkä voi ostaa sitä, tai kuunnella luureissaan. Armotonta menoa siis kaikenkaikkiaan, jota ruvetaan panemaan vauhdilla tai ilman. Vahinko ei tosin ole älypuhelinten käyttäjien kannalta kovinkaan suuri, sillä eihän tämä nyt niin kuolematonta ja korvaamatonta ole, ettei se voisi kuollakin, ja tulla unohdetuksi. Valtava määrä omatekemää musiikkia lakkaa joka päivä olemasta. Tuolla jossakin joku jankuttaa jonottavalla äänellä jotakin calypsoa, jota huomenna ei kukaan muista, ja toisaalla taas joku kansanmuusikko rämpyttää pikkuriikkistä ukuleleaan, ja hoilaa putti putti kannehana ee, joka sekin on jo huomenna unohdettua historiaa. Minun omassa musiikissani on ideana se, että minun lisäkseni kuka tahansa muukin voi ladata omatekemäänsä musiikkia nettiin, ja olla täysin rinnoin oman elämänsä muusikko - vaikkei heittäisi yhden yhtä keikkaa koko elämänsä aikana. Toinenkin idea näissä toki on, eli se, että kyllä kansan täytyy ensimmäisenä tietää milloin mitäkin uutta tarjotaan, ja toisaalta: kansan täytyy ihan pakosti saada tehdä omaa, yksinkertaista musiikkiaan. Sitäpaitsi – kyllä jätkäkin saapi laulaa, jos vaan laulattaa – kuten valtiopävill' on päätetty. Kyse on tavallaa sellaisesta karaokesta, jossa itse tuotetaan kaikki, kuten taustat ja muut . Mitään ei osteta, mutta lopputulos on täysin samanlainen kuin normaali karaokemölinä. Elämmehän tavallisen ihmisen vuosisataa, jolloin jokainen meistä on yhtä tavanomainen kuin lika, eikö totta, Bill? Mutta minkä tahansa omatekemän teko kannattaa, sillä onhan jo liiankin paljon niitä jotka eivät tuota elämänsä aikana muuta kuin tonnettain paskaa, ja pilaavat toistenkin ihmisten elämän hölmöilyillään ja toljailuillaan, kuten nyt vaikkapa juopot. Siis: parempi se on kehnompikin karaokeveisu – mölistynä esimerkiksi suihkussa, että naapuritkin sen varmasti kuulevat - kuin naapuriin pakosalle ajettu perhe.

Omia biisejä – mitä ne ovat?

Omat biisit ovat väistämättä ainakin melkein täysin omia, ja sitäkautta usein myös sangen liikuttavia ja usein myös erityisen kömpelöitä. Oma laulu voi myös olla jonkun vieraan tekemä – vaikkei siitä itse mitään tietäisikään – koska useimmiten kototekoinen artisti on sen on kotoistanut kunnolla, eli siirtänyt osaksi oma maailmaansa. Aikanaan, kun muuan Mike lauloi: ool mai lävsjöö, aivill sönt tä juu! - oli hän kotoistanut oman piitlesinsä. Tosiaan: harva keksii keksineensä pyörän yhä uudelleen ja uudelleen. Ja silti: kolmen soinnun varaan voidaan rakentaa kokonaisia maailmoja. Tällä sivulla olevia lauluja yhdistää se, että ne ovat – tavalla tai toisella – humoristisia. Jokainen voi lisäksi tehdä omia lauluja miten paljon tahansa, vaikka ne olisivat kuinka toinen toistensa serkuksia, tai tätiensä orpanoita, eli sanalla sanoen: ihan samanlaisia. Ei kestänyt kauaa, tämä omatekemä – kuten eräässä laulussakin osuvasti sanotaan. Omatekoisen musiikin tekijää voitaisiin sanoa myös kyökkimuusikoksi, kuten tietynlaista, murteellista ruotsia sanotaan kyökkiruotsiksi, ja viitataan alentuvasti esimerkiksi piikojen aikanaan käyttämään ruotsinkieleen. Mitä vikaa piioissa on – kävihän Kivivuoren Jannekin piioissa, ja silti siitä tuli senaattori. Tai mikä ihme tuo nyt on, kun toiset jahtaavat naisia ympäri pöytää niin että tulee oikein hiki – vaikka menettävätkin siinä tohinassa poliitikonasemansa. Paljon vähemmästäkin voi, toki, saada potkut. Näitä minunkin väsäämiäni lauluja voitaisin kutsua myös kansamusiikiksi, sillä minä olen osa kansaa, ja musiikillisessa mielessä minä olen erityisen oppimaton – eräänlainen musiikillinen pakana. Näine eväine – naattikaa jos vain mahdollista – vaikken olekaan savolainen.

P. Mustapää

P. Mustapää oli oikealta nimeltään Martti Haavio, ja akateemikko. Runoilijana hän oli yksi niistä jotka kuulemma kehittivät suomalaista runoutta. Jätän kuitenkin enemmän viisastelun niille, jotka ovat sille enemmän omistautuneita, ja jotka kykenevät latelemaan runsaasti outoja sivistyssanoja, ja vakuuttamaan muut älykkyydestään. Sanotakoon tämä kuitenkin: on suorastaan ihme, että mies, joka tuli tunnetuksi nimenomaan valkoisen suomen täysverisenä edustajana, kykeni tekemään Monumentin -tapaisen runon. Mutta sanotaanhan, että ihmeiden aika on aina, ja jos jyvän asettelee sopivasti, kana sen kyllä löytää.

Monumentti

Tsasouna

Timon omatekoisen 224 kbps ogg Vorbis musiikin kokoelma - Timo's collection of his homemade 224 kbps ogg Vorbis music samples

ogg Vorbis

Omia biisejä – mitä ne ovat?

P. Mustapää

Monumentti

Joitakin W.B. Yeatsin sanoihin säveltämiäni biisejä

Hullu Jane ja kulkuri

Innisfreen Järvisaari (The Lake Isle Of Innisfree)

Dooneyn viuluniekka

The Pilgrim

Ohi tanssin aika on (Those Dancing Days Are Gone)

Eekkeri vihreää

Mies paranee vuosien myötä

Joitakin Johnny Cashin melodioihin konstruoimiani sanoituksia ja sovituksia

Rinki perseen alla (Ring Of Fire)

Kayn linjallain (Walk The Line)

Joidenkin muiden jenkkien melodioihin konstruoimiani sanoituksia ja sovituksia

Latoon (At The Hop)

Muita sanoituksia ja sovituksia (omia ja vieraita)

Pitkä matka Tippavaaraan

Twisted Sound Of Curlew

Oksalla keskimmäisellä (Harjulan seljänteen)

Charles Sanders Peirce

Kalottikupolit kuumana

La Paloma (Kyyhkynen)

Silimien vällii

Palatkoon koirien haukku

Poikajoukko seisoi Kahverin kulmalla

Perustuslaillisten riemumarssi