VIIMEINEN RUNONI

Viimeinen runoni olkoon
niin kaunis.
Kuin rakkautein viimeinen
kukoistus tää.
Viimeinen henkäys
kuolen kuin kauris.
Sortuvat jalkani
painuvi pää.

Viimeinen sanoma
kaikille niille
joille kuunaan sanonut
sanaakaan en.
Kyljessäin keihäiden
villien viille,
kun tahtoa piti
en tahtonut, en.

Miksi vaikenin silloin kun
lääkettä pyysit.
Pyysit ymmärryst',
sanaa vain lohduttavaa.
Nyt haudassa makaat
ei ole se syysi,
ei kohtaloin, minun
tai jumalan, maan.

Miksi käännyin mä oveltas',
oon pelolla lyöty.
Kai pilkkaa mä pelkäsin
karkeaa sanaa.
On pelosta kai
pieni vähäinen hyöty,
ei jätä se jälkeensä
peräänsä vanaa.

Miksen en ottanut
selvää sun teistäsi, vainen.
Miksen kuunnellut sitä
jok' tiesi sun ties.
Oonko parempi sua,
yli-ihmisen lainen?
Sä olitko lapsi
ja mä olin mies.

Nyt kuolen
ja maailma
unohtaa kai
mun.
Elin elämän vähäisen,
hyödyttömän.
Joku toinen saa paikkani
täyttää sen saakin.
He sanovat:
lähti niin lyötynä hän.

Is this my last poem?
Let it be beautiful!
Like the last blossom
of my love!
Is this my last breath?
I am dying like
white-tailed deer!
My feet don't stand
and I'll bend my neck.

Is this my last
message for those
for whom I never said a word?
Now I feel those sharp javelins
Should I have some own will
and I had not that?

Why was I silent
when you asked a cure?
Now you are lying
in the grave.
It is not your falult,
of my destiny, or
due of God, or of Gaia.

Did I turn around
from your door?
Was I afraid of
your hard words?
One shouldn't just be
afraid, because
fear does not leave
any traces.

Didn't I find out
your paths?
Didn't I listen
to the one who knew them?
Was I a superman,
and you a child,
and was I a man.

Now I am dying
and the world shall
forget me.
My life was just nonsense
and someone else
takes my seat,
for sure.

Timo Kinnunen

Kunnellaksesi laulun siirry
laulun valintasivulle
klikkaamalla tästä